Aiheenamme on ollut koko lukuvuoden kestävän teema Jätteiden vähentäminen. Projektia ei arvoida muuten, kuin raportoimalla Suomen Ympäristökasvatuksen Seuralle teemavuoden toiminnasta ja panostuksesta, tämän perusteella tehdään Suomen Ympäristökasvatuksen Seurassa päätös joko Vihreän lipun myöntäminen koululle on aiheellista tai ei. Vihreä Lippu on sertifikaatti, joka kuvastaa oppilaiden ympäristötitouden lisääntymistä, jonka tulisi peilautua suoraan yhteiskuntaamme ja siellä vallitseviin kulutusmalleihin.
Olemme saaneet paljon informaatiota sekä tvt-pohjaisesta työskentelystä, yhteisöllisestä oppimisesta ja ympäristökasvatuksen teemoista projektia suunnitellessamme ja mielestämme projekti on sellaisenaan valmis käytettäväksi koulussa. Opettajien, oppilaiden ja muun kouluhenkilökunnan on vain sitouduttava projektiin ja tuotava oma persoonallinen panostuksensa mukanansa.
Lähteet:
Joensuu, Marjut (2004) Vihreä lippu liehumaan! – päiväkotien ja koulujen ympäristöohjelma. Teoksessa Hannele Cantell (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Cantell, Hannele & Koskinen, Sanna (2004) Ympäristökasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä. Teoksessa Hannele Cantell (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Helsinki. Opetuhallitus.
Jeronen, Eila (1995) Ympäristökasvatus eettisenä kasvatuksena koulussa ja opettajankoulutuksessa. Teoksessa Sinikka Ojanen, Hannele Rikkinen (toim.) Opettaja ympäristökasvattajana. Juva: WSOY.
http://www.stat.fi/til/jate/2008/jate_2008_2009-12-16_tau_001_fi.html
http://www.vihrealippu.fi/pages/282.php
Vihiriät kiittää ja kumartaa!
Projekti saatiin pakettiin kevään raportoinnin jälkeen ja seuraavana syksynä salkoon nousi jälleen Vihreä lippu. Olimme ylpeitä saavutuksestamme päästyämme kestävälle tasolle.
Tulevina vuosina jatkamme Vihreä lippu tapojen noudattamista koulullamme.
Projekti kasvatti yhteishenkeämme ja sen johdosta aloimme arvostaa luontoa enemmän ja kantamaan huolta sen hyvinvoinnista.
Filed under: Käsityöt, Kuvataide, Vihreä Lippu, Ympäristö- ja luonnontieto
Syyskuussa aiheena on uudelleen käyttö. Kuutosluokkalaisten kanssa tehdään vanhasta vaatteesta tai muusta kankaasta itselle uusi käyttövaate. Hyvänä esimerkkinä farkuista voi tehdä hameen tai verhokankaasta tunikan. Vaatteita ”tuunaamalla” pidennämme kankaan tai vaatteen käyttöikää.
Koko koulun käytävillä toimii vaihtokauppapäivä, johon lapset saavat tuoda itseltä tavaraa, jota itse ei enää tarvitse tai käytä ja joka voisi toiselle olla arvokas. Avustajat ovat luokitelleet lelut tiettyjen kierrätysrahojen mukaan ja lapsi saa sen määrän kierrätysrahaa, minkä arvosta on tuonut tavaraa. Seuraavana päivänä lapset voivat käydä ostelemassa käytäviltä haluamiaan tavaroita. Ylijäänet lelut annetaan iltapäiväkerhon toimintaan.
Lokakuussa aiheena on biojäte. Käymme luonnosta etsimässä erilaisia pudonneita lehtiä. Tutkimme niitä ja laitamme prässiin kuivumaan. Ympäristötiedon vihkoon lisäilemme löytöjämme. Osaa lehdistä käytetään paperin/kankaan painantaan luokka-asteesta riippuen.
Marraskuussa aiheena on lasi.
Teemme pilttipurkeista kynttilälyhdyn. Pilttipurkkien kylkiin levitetään paljon liimaa ja purkki pyöritellään merisuolassa. Tulee todella kauniita koristeita. Teemme myös lasia sulattamalla erilaisia mosaiikkeja, joita voi mm. ripustaa ikkunaan.
Joulu-tammikuussa aiheenamme on paperi. Valmistamme oppilaiden kanssa uusiopaperia sekä teemme paperimassaa. Teemme vanhempien oppilaiden kanssa itselle kirjan, jossa käytämme mm. uusiopaperia kansien koristeena. Vanhoista sanomalehdistä rakennamme vaatteita lasten päälle ja pidämme muotinäytöksen. Luovuus pääsee kukoistamaan ja koko koulu osallistuu.
Kiinnitämme erityisesti huomiota kopioiden määrään ja muistamme, että paperissa on kaksi puolta. Suosimme dokumenttikameran käyttöä, jolloin kopioiden määrä pienenee huomattavasti. Lasten kanssa kiinnitämme huomiota paperin leikkaamiseen; mistä leikataan. Jos tarvitsee vain pienen palan, leikataan se paperin reunasta, eikä keskeltä paperia. Myös pienet palat säästetään tilkkulaatikkoon, josta otetaan tarvittaessa, ettei tarvitse uutta paperia aloittaa. Tutustumme myös paperin valmistukseen ja sen elinkaareen. Kiinnitämme huomiota paperin kierrättämiseen, mitkä menevät paperinkeräykseen ja miksi jotkin värilliset paperit eivät mene. Teemme luokkien kierrätyspisteen seinälle info posterin, jossa on vielä mallit erilaisista papereista ja niiden oikeanlaisesta kierrätyksestä.
Helmikuun aiheena on metalli. Valmistamme pienten oppilaiden kanssa purkkikengät, jossa käytämme hyväksi vanhoja maalipurkkeja, säilykepurkkeja ym. tilanteeseen sopivia isoja metallipurkkeja. Pitseriat ovat säilykkeiden suurkuluttajia, joten heiltä varmasti saamme nopeasti tarvitsemamme. Koulun keittiö on myös säästänyt vuoden varrella kertyneet purkit. Isompien oppilaiden kanssa valmistamme rummut tai basson. Lapset saavat itse valita mieluisensa.
Maaliskuussa aiheena on pahvi ja kartonki. Erityisesti maitopurkit ovat hyötykäytössämme. Teemme majoja käyttäen tukipilareina maitopurkkeja. Niistä saa myös tukevan seinän aikaiseksi. Leikkaamme osan purkkien pohjista valmiiksi kupeiksi raeruohon istutusta odottelemaan. Koristelemme tietysti ne pääsiäiseen sopivilla väreillä. Teemme kartongin avulla keltaiset tupsut, joihin lisäämme jalat ja nokan. Pääsiäistipu tulee koristamaan luokkaa. Rakennamme myös taideteoksia, käyttäen kaikkea pahvista valmistettuja tavaroita. Vessa- sekä talouspaperin hylsyt ovat oiva väline. Pringlespurkkeja keräilemme ja koristelemme liikuntaan välinevoimistelua varten. Pringlespurkeista saa myös hyviä soittimia, kuten marakassin tai pienen sadeputken.
Huhtikuussa aiheena on muovi. Istutamme äitienpäivää varten orvokkeja viilipurkkeihin, jotka on koristeltu näteiksi. Pääsiäisestä on jäänyt suklaamunan sisällä olevia muovimunia, joista valmistamme rytmimunan lisäämällä riisiä sisään. Tutustumme tekstiilityössä tekokuituihin ja käytetään Novitan flip flop-lankoja, joiden valmistukseen on käytetty kierrätys muovipulloja. Tutustumme myös muovin raaka-aineeseen öljyyn.
Toukokuu on kiireistä aikaa koulun loppumisen takia, joten Vihreä lippu asioihin ei keritä hirveästi panostaa. Toukokuussa aiheena kuitenkin on ongelmajäte. Teknisentyön luokka siivotaan kesäkuntoon, jolloin hävitetään oikealla tavalla maalit ja liuottimet. Myös painekyllästetyt puut huolehditaan oikeaan keräykseen. Lisäksi pohditaan miten ongelmajätteet vaikuttavat luontoon.
Kaikki tässä artikkelissa käytetyt kuvat ovat itse otettuja ja ne ovat otettu kouluissa, joissa ryhmäläisemme ovat työskennelleet sekä omista tuotoksistamme. Kuvien tuotoksista huomaa, että kierrätysmateriaaleja voi hyödyntää usealla eri tavalla vuodenajoista ja teemoista riippuen.
Ympäristökasvatuksen osuus koulun työskentelyssä lisääntyy kokoajan. Malleja oppimiselle on kehitelty monia, mutta me paneudumme osallistuvaan ympäristökasvatukseen, joka tukee Vihreä lippu toimintaa.
Ympäristökasvatuksessa lähtökohtana on osallistuva toiminta, jossa myös opettaja on osallistuva kanssaoppija. Osallistuva ympäristökasvatus korostaa osallistumista, yhteiskunnallista vaikuttamista ja toimintaa ympäristön puolesta: keskeisenä tavoitteena on myös kasvattaa ympäristövastuullisuutta. (Cantell & Koskinen, 2004)
Ympäristövastuullinen kansalainen, ympäristökasvatuksen mallin mukaisesti, on ihminen, joka
- kokee itsensä osaksi yhteiskuntaa sekä luontoa
- on tietoinen ympäristöarvoistaan ja kykenee esittämään ne
- ymmärtää luonnon toiminnan
- ymmärtää oman toiminnan yhteyden ympäristöongelmiin
- omaa tietoja sekä taitoja, miten voi toimia ympäristön puolesta
- toimii yksilönä sekä yhteisön jäsenenä aktiivisesti ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. (Cantell & Koskinen, 2004)
Vihreä lippu-toiminta edistää osallistuvaa ympäristökasvatusta, sillä sen lähtökohtana on saada oppilaat ja opettajat toimimaan niin koulussa kuin kotonakin ympäristöarvoja kunnioittaen. Toiminnan tarkoituksena on muokata oppilaiden ympäristöasenteita ja –arvoja, jolloin Vihreä lippu-toiminnan myötä oppilaiden toiminta muuttuu vastuullisemmaksi. (Joensuu, 2004)
Vihreämäen koulussa kasvatetaan vastuullisia kansalaisia, jotka toimivat ympäristön hyvinvoinnin puolesta. Koulun toiminta tukee oppilaiden kasvua ympäristövastuullisiksi kansalaisiksi.
Lähteet:
Joensuu, Marjut (2004) Vihreä lippu liehumaan! – päiväkotien ja koulujen ympäristöohjelma. Teoksessa Hannele Cantell (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 146-152.
Cantell, Hannele & Koskinen, Sanna (2004) Ympäristökasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä. Teoksessa Hannele Cantell (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 60-79.
Ympäristökasvatuksen päämääränä on, että oppilaista kasvaisi eettisesti ympäristökysymykset tiedostavia, ympäristöarvoista tietoisia ja niiden puolesta toimivia aktiivisia kansalaisia. Oppilaiden tulisi oppia Vihreämäen koulussa kierrätyksen perusperiaatteet. Heidän tulisi tulla tietoiseksi siitä, miksi kierrätämme ja mitä maapallolle tapahtuu jos emme kierrätä. Tavoitteena olisikin, että kierrättämisestä tulisi osa oppilaiden jokapäiväistä arkea ja he oppisivat keinoja kuinka toteuttaa kierrätystä normaalissa arjessa. (Jeronen, 1995)
Ympäristökasvatuksessa tärkeimpinä tavoitteina Vihreämäen koulussa on kehittää oppilaiden ympäristöherkkyyttä, synnyttää heissä ympäristötietoisuutta ja saada heidät omaksumaan tiedonhankinta- ja käsittelytaitoja, joiden avulla he voivat käsitellä ympäristöasioita. Tavoitteena on että, oppilaat oppivat ottamaan ympäristökasvatuksen osaksi jokapäiväistä elämää ja oppivat kantamaan vastuunsa ympäristöasioissa. (Jeronen, 1995)
Vihreämäen koulussa ympäristökasvatus jaetaan sisältöjensä mukaan viiteen osioon seuraavasti.
- LUONNON YMPÄRISTÖ = Luonnon, ihmisen ja ihmisyhteisöjen väliset suhteet ekologian ja ympäristöfilosofian avulla
- RAKENNETTU YMPÄRISTÖ = Rakennetun ympäristön tulkitseminen ekologisesta, kulttuurimaantieteellisestä ja humanistisesta perspektiivistä eli miten ihminen muuttaa ja on muuttanut elinympäristöään
- YHTEISKUNNALLINEN YMPÄRISTÖ = Ympäristöongelmien yhteiskunnallinen luonne ja ympäristönsuojelu
- ESTEETTINEN YMPÄRISTÖ = Ympäristöhavainnointi aistien avulla
- EETTINEN YMPÄRISTÖ = Eettinen kasvu ja moraali- ja arvokasvatus
Jeronen, Eila (1995) Ympäristökasvatus eettisenä kasvatuksena koulussa ja opettajankoulutuksessa. Teoksessa Sinikka Ojanen, Hannele Rikkinen (toim.) Opettaja ympäristökasvattajana. Juva: WSOY, 85-93.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS, 2004, s. 14) ottaa ympäristökasvatuksen esiin jo arvopohjan esittelyssään, siinä mainitaan luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelposuuden säilyttäminen osana perusopetuksen arvomaailmaa. Erityisesti tämän tuleekin siis näkyä ihan konkreetteina toimintoina koulujen arjessa esimerkiksi juuri jätteiden kierrätykseen liittyvän tematiikan piirissä.
Opetussuunnitelman mukaan oppilaan tulee osallistua oman elinympäristön toimintoihin aktiivisesti (POPS, 2004, s. 31) Tämä edellyttää opettajien suunnitelmallista ympäristön tuntemusta lisäävää toimintaa ja ympäristön suojeluun liittyviä asioita. Meidän kierrätysjaksomme perehtyy vain yhteen osa-alueeseen, mutta suunnitelmassa onkin, että teemoja vaihdetaan vuosittain ja jatketaan sekä koulun, että oppilaiden arjessa.
Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet mainitsevat seuraavan teeman: ”osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi” (POPS, 2004, s.41) Erityisen huomattavaa on, että jo opetussuunnitelma laittaa kyseiset ympäristöt juuri tähän järjestykseen, ensin tulee koulu ja sitten loput elinympäristöstä. Näin myös jätteidenkierrätyksen teemassa tulee edetä; oppilas oppii vastuuntuntoisen aikuisen avulla ensin koulussa oikeat kierrätystavat ja soveltaa niitä myös muuhun elämäänsä.
Opetussuunnitelmassa on kokonainen kappale, joka on otsikoitu ”Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta”, jonka tärkeimpänä sisältönä on ekologisuuteen, ympäristötietoisuuteen ja tulevaisuusorientoituneisuuteen. Oppilaan tulee osata arvoida oman kulutuksensa jälkiseurauksia ja oppia noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Oppilaan tulee kantaa vastuu yksilönä ja yhteisönä tulevasta maailmasta. (POPS, 2004, s.41.) Ihanteelliselta kuulostaa, mutta käynnissä olevat erilaiset ympäristönsuojeluprojektit ja opettajien yhteistyö ja aktiivinen toimiminen yhteisön hyväksi voivat saada hienoja aikaan.
Ympäristökasvatus sisältyy 1-4 luokka-asteilla ympäristö- ja luonnontiedon aihepiiriin, siellä mainitaan kestävän kehityksen näkökulman olevan integroitu suoraan oppikokonaisuuteen (POPS, 2004, s. 170). Tärkeää on sekä luonnon että rakennetun ympäristön ymmärtäminen ja se, että oppilaalle muodostuu positiivinen luontokuva. Oppilaan tulee osata suojella luontoa ja säästää energiavaroja. Kuvaus hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä: ” lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä, sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä” (POPS, 2004, s. 173). Vuosiluokilla 5-6 ympäristökasvatuksen ajatellaan kuuluvan osaksi maantiedon, biologian, fysiikan ja kemian oppiaineita ja biologian tavoitteissa mainitaankin ympäristönsuojelun keskeisten tavoitteiden ymmärrys ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet (POPS, 2004, s. 180). Maantiedossakin mainitaan luonnonvarojemme vastuullinen käyttö ja pääpaino on aina yhteisöllisyydessä.
Elämänkatsomustiedossa mainitaan myös ympäristöetiikka, joka käsittää hyvin pitkälle teemoja, joita aiomme käsitellä projektimme yhteydessä.
POPSin katsauksessa siis huomaamme selkeästi, kuinka ympäristösuojelu on pääpainoisesti yhteisöllistä ja kaikkien oppilaiden tulee ottaa vastuuta omasta elinympäristöstään. Tästä pohjasta tulemme toteuttamaan Vihreän lipun alla Jätteiden kierrätyksen teemavuoden.
Filed under: Yleistä jorinaa
Puhutaan hieman jakson suunnittelun lähtökohdista. Kaikkihan ovat jo useaan kertaan jokaisesta mediasta kuulleet jätteiden lajittelusta, kuinka tärkeää se on ja ympäristön kuormittumisesta ja kuormittamisesta. Tässä hieman tilastotietoa jätteiden määrästä todellisuudessa.
Tilastokeskuksen laatima laskelma Yhdyskuntajätteiden määrästä tonneissa mitattuna vuonna 2008 on oheisessa taulukossa eriteltynä. Oppilaiden kanssa on hyvä käsitellä tuota määrän suuruutta vertailemalla sitä esimerkiksi siihen, että vuodessa tulee yhtä paljon jätettä kuin mitä painaa kaksi ja puoli miljoonaa virtahepoa yhteensä!
Käsittely | |||||
Jätemäärä | Kierrätys | Energiakäyttö | Poltto jätevoimalassa | Sijoitus kaatopaikalle | |
Sekajäte yhteensä | 1 625 632 | 41 575 | 104 828 | 120 285 | 1 358 944 |
Erilliskerätyt yhteensä, josta | 1 142 571 | 842 729 | 242 118 | 10 563 | 47 161 |
Paperi- ja kartonkijäte | 384 394 | 382 894 | 1 500 | 0 | 0 |
Biojäte | 306 613 | 276 770 | 5 333 | 16 | 24 494 |
Lasijäte | 82 295 | 81 958 | 0 | 0 | 337 |
Metallijäte | 47 238 | 47 220 | 0 | 17 | 1 |
Puujäte | 95 603 | 1 131 | 90 322 | 3 252 | 898 |
Muovijäte | 34 891 | 1 885 | 32 424 | 20 | 562 |
Sähkö- ja elektroniikkaromu | 53 326 | 44 600 | 2 100 | 26 | 6 600 |
Muut ja erittelemättömät | 138 211 | 6 271 | 110439 | 7 232 | 14 269 |
Kaikki yhteensä | 2 768 203 | 884 304 | 346 946 | 130 848 | 1 406 105 |
Lähde: http://www.stat.fi/til/jate/2008/jate_2008_2009-12-16_tau_001_fi.html
Filed under: Vihreä Lippu
Oppilaiden ympäristöraati valitsi yhdessä teeman jokaiselle kuukaudelle. Valittua teemaa pyritään käsittelemään tarkemmin kuluvan kuukauden aikana. Mahdollisuuksien mukaan integroimme eri aineiden välillä.
KUUKAUSI KÄSITELTÄVÄ TEEMA
syyskuu uudelleen käyttö
lokakuu biojäte
marraskuu lasi
joulukuu – tammikuu paperi
helmikuu metalli
maaliskuu kartonki
huhtikuu muovi
toukokuu ongelmajäte
Koska elokuu on niin hässäkkää koulun aloituksen kanssa, opettajat ehdottivat alkuun teemaksi uudelleen käytön. Joulu- ja tammikuu ovat molemmat kiireisiä ja lyhempiä kuukausia koulun käynnin kannalta, päätettiin ottaa kahden kuukauden kestävä teema.
Filed under: Vihreä Lippu
Vihreä lippu
Vihreä lippu on päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille suunnattu kestävän kehityksen työkalu.
Vihreä lippu -ohjelman periaatteita ovat
- Osallisuus: lapset ja nuoret vaikuttajina
- Ympäristökuormituksen vähentäminen
- Kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea
- Jatkuva parantaminen: Pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus
- Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa
Ohjelmassa osallistujat valitsevat yhden teeman ja toteuttavat sitä projektina noin vuoden ajan. Yhteisö suunnittelee projektin yhdessä ja pyrkii vähentämään ympäristön kuormitusta projektin aikana. Lisäksi projektin aikana opiskellaan teemaan liittyviä asioita ja tehdään yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa. Toimintavuoden lopuksi osallistujat raportoivat toiminnastaan Suomen Ympäristökasvatuksen Seuralle. Osallistujien projektit arvioi kasvatus- ja ympäristöalan asiantuntijoista koostuva Vihreä lippu -toimikunta. Toimikunta myöntää kriteerit täyttäville osallistujille ohjelman tunnuksen, lippusalkoon vedettävän vihreän lipun.
Vihreä lippu-projektien on tarkoitus luoda kestäviä toimintatapoja yhteisölle: kyseessä ei ole vain vuoden mittainen projekti, vaan tavat jäävät pysyviksi. Kun yhteisö on käsitellyt kolmea aihetta, voivat he anoa siirtymistä Kestävälle Vihreä lippu-tasolle. Kestävällä tasolla toimiminen osoittaa, että päiväkoti tai oppilaitos on sitoutunut vahvasti ympäristövaikutusten hallitsemiseen sekä osallistuvan kestävän kehityksen kasvatuksen kehittämiseen.
Vihreämäen peruskoulussa toimii ympäristöraati, johon kuuluu yksi oppilas jokaisesta luokasta sekä henkilökunnasta kaksi luokanopettajaa ja siistijä. Ympäristöraati on päättänyt, että jokainen kuukausi paneudutaan yhteen jätteeseen. Jokaisen teemakuun aikana pyritään aihe käsittelemään kaikissa oppiaineissa mahdollisuuksien mukaan.
http://www.vihrealippu.fi/pages/282.php
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ja HSY alottavat ensi viikolla vuosittaisen kummikoulujensa haun. Kummikoulujen opettajille kustannetaan koulutusta, materiaaleja ja valmiita tuntisuunnitelmia jätteiden vähentämiseen ja kierrätykseen liittyen.
Vihreämäen koulu tulee osallistumaan hakuun, saa nähdä miten käy!